Kiusaamisesta

Hän, joka ei ole joutunut koskaan "aseettomana" ja vailla ulkopuolista apua tai tukea kiusaamisen kohteeksi, ei saata käsittää eikä kuvitella niitä alemmuuden ja huonommuuden sekä pelon ja kauhunkin tunteita, joita kiusattu joutuu tilanteessa läpikäymään. Eivätkä tunnekuohut siihen pääty, vaikka kiusaaminen loppuisikin. Syyllisyyden, häpeän ja loukatuksi tulemisen ynnä myös voimattoman vihan sekä jopa kostonhalunkin tuntemukset vellovat ajatuksissa hyvinkin voimakkaina vielä useita päiviä, viikkoja, kuukausia jopa vuosiakin tapauksen jälkeen. Kiusaaja saa kiusatun ajatuksissa ikuisen leiman, joka ei hyvin helposti karise pois. Tämä tulee näkymään koko hänen elämänsä ajan suhteessa kiusaajaansa. Kiusatusta ja kiusaajasta tulee äärimmäisen harvoin ns. parhaita kavereita. Kiusattu, joka muutoin on useinkin hyvin empaattinen ja ihmisrakas saattaa tuntea tapauksen jälkeen sisäistä mielihyvää, jos saa havaita, että kiusaajalla menee elämässään huonosti.

Mitkä ovatkaan ne erinomaiset ominaisuudet kiusaajassa, jotka tekevät hänestä ylivertaisen kiusattuun nähden ja oikeuttavat hänet julmuuksiin? Jos kyseiset ominaisuudet olisivat ihmisrodun kehityksen kannalta toivottavimmat ja lajin menestymisen kannalta tärkeimmät, eivätkö silloin lähes kaikki ihmiset olisi kiusaajia? Kuvitelkaa maailmaa, jossa kukin ihminen alinomaa kiusaa jokaista kanssaihmistään! Kysykää itseltänne, haluaisitteko elää koko elämänne sellaisissa oloissa? Ne, joiden mielestä sellaisesta ei olisi isommalti ongelmaa, menkööt peilin eteen ja tehkööt itsestään pikaisen luonneanalyysin. Jollei luonnearviolle tahdo nimeä löytyä, niin vihjeenä todettakoon, että kannattaa etsiä psykologian ammattikirjallisuudesta sisällysluetteloiden na-alkuisten taikka ps-alkuisten sanojen joukosta.

Ehkä kaikille kiusaajille yhteinen piirre on, että he osaavat asetella sanansa ja tekonsa siten, että kiusaamisen kohteesta tuntuu, että kiusaajan toiminta on ilmeisen oikeutettua. Hyvin harvoin kiusattu rohkenee asettua kovin voimallisesti tai äänekkäästi vastustamaan kiusaajaansa. Hän toivoo, että alistuminen ja hiljaa kärsiminen riittäisi tyydyttämään kiusaajan tarpeen ja tämä jättäisi kohteensa rauhaan. Niinhän asia ei kuitenkaan toimi. Päinvastoin, kiusaaja saa tätäkin kautta hyväksynnän ja oikeutuksen sille, mitä on tekemässä.
Kiusaaja on usein hyvä ihmistuntija. Hän osaa erottaa, kuka on heikko ja kuka taasen vahva. Heikkoja on lupa kiusata, vahvoille on oltava nöyrä. Kiusaaja ei tunne käsitettä ihmisten välinen tasa-arvo. Hän jakaa kanssaihmiset kahteen kategoriaan: herrat ja orjat. Hän itse haluaisi lukeutua herroihin, mutta tietää olevansa näitä alempana, joten hän siis kuuluu orjiin, mutta koska ei halua kuulua, hän ponnistelee erottuakseen "orjista" ylivertaisimmaksi ja sen vuoksi suhtautuu tähän ryhmään kaikilla tavoin halveksivasti. Kiusaaminen on "sopiva" tapa osoittaa kaikille, mitä mieltä hän on omasta mielestään itseään alempiarvoisista. Ajatuskin siitä, että hänet yllätettäisiin olemasta ystävällinen "orjille" tuntuu hänestä vastenmieliseltä, ellei suorastaan pöyristyttävältä

Lainaus eräältä nettisivulta (http://jnor.joensuu.fi/virtuaalipsykologia/kiusaaminen.htm):
"Kiusaamiselle ei useinkaan löydy selkeää syytä. Se on kypsymättömän ja heikon ihmisen tapa käyttää näennäistä valtaa toisia ihmisiä kohtaan. Kun kiusaamisen on kerran aloittanut sitä on vaikea lopettaa. Kiusaamisesta tulee ajanvietettä, jossa kiehtoo vallan tunne ja itsensä paremmaksi kuvitteleminen. Kiusaaja tuskin kunnioittaa itseään tai muita ihmisiä, sillä muuten hän ei haluaisi aiheuttaa kärsimystä läheiselleen."

Mistä tiedät, oletko enemmän kiusaaja kuin kiusattu?

Tuntuuko sinusta kenen tahansa kiusaaminen erittäin vastenmieliseltä?
Tunnetko voimatonta vihaa, jopa suorastaan raivoa, mikäli saat kuulla mistä tahansa kiusaamistapauksesta?
Haluaisitko tehdä kaiken voitavasi, jotta kiusaaminen loppuisi?
Asetutko mieluummin kiusatun kuin kiusaajan puolelle?
Leimautuuko kenen tahansa kiusaaja mielessäsi loppuiäkseen kiusaajaksi?

Jos vastasit myöntyvästi useimpiin edellä esitetyistä kysymyksistä, olet melko varmasti joutunut kiusaamisen kohteeksi ja tiedät, miltä sellainen tuntuu.


Aina ei edes kiusattu itsekään tällaista kiusaamissuhdetta kovin selkeästi tunnista. Kiusanteko voi ilmetä pienenä jatkuvana piikittelynä ja naljailuna, joka on peitetty leikkimielisyyteen, mutta jota harjoitetaan aina, kun siihen tarjoutuu tilaisuus. Kiusaamiseksi sen tunnistaa mm. silloin, jos piikittelyn kohde rohkenee heittää takaisin vastaavan herjan ja kiusaaja suuttuu siitä silmittömästi. Kiusaaja ei voi sietää asetelman muuttamista päinvastaiseksi. Usein kiusattu ei uskalla heitellä vastaavia herjoja kiusaajalleen, koska kokemuksesta on oppinut tietämään, että seurauksena on lähes raivokohtaus tai loukkaantuminen ja pitkäaikainen mököttäminen, johon voi liittyä myös ikäviä kostotoimia.
Eräs tunnusmerkki on sekin, että kiusatusta tuntuu joka kerran erittäin hyvältä, jos kiusaaja vaikka kuinkakin harvoin antaa kiusatulle tunnustusta tai suhtautuu tähän ystävällisesti ja ikään kuin arvostavasti. Jos tunnistat tällaisia elementtejä suhteessasi sisaruksiisi, olet mitä todennäköisimmin juuri tuo kiusattu perheenjäsen. Kiusaaja ei tällaisia asioita havaitse edes niin päin, että tunnistaisi kiusaavansa ja aiheuttavansa ivallisella, töykeällä, alentavalla ja loukkaavalla käytöksellään toisille mielipahaa. Kiusaaja on yleensä aidosti yllättynyt kuullessaan, miten paljon toinen osapuoli väittää kärsineensä kiusaamisesta, sillä eihän hän edes ole lainkaan kiusannut ja pitäähän leikkiä ymmärtää. Ei pidä hämmästyä, jos kiusaaja ryhtyy syyttelemään kiusattua tosikoksi tai jopa mielenvikaiseksi, kun tätä tuollaiset ”pikkuasiat” vaivaavat. Ja jälleen saa kiusattu olla uudesta aiheesta johtuvan kiusaamisen kohteena. Kiusaaja kokee, että kiusattu itse on syypää saamaansa kohteluun; hänhän se yllyttää kiusaamaan ja tulee saamaan mitä on halunnutkin, kun kerran on sen näköinen, käyttää puheessaan jotakin nimenomaista sanaa, nauraa tietyllä tavalla ja tietyille asioille, pitää tietyistä asioista tai ihmisistä, harrastaa jotakin, osaa tehdä jonkin asian paremmin, on saanut jostakin kiitosta, liikkuu tietyllä tavalla, on ärsyttävän ystävällinen ja kohtelias, huolellinen tai huolimaton, muistaa tai unohtaa vääriä asioita jne. Syitä, joita kiusaaja itsekään ei kaiken aikaa osaa tiedostaa, löytyy aina loputtomiin. Jos kiusaajalta esim. kysyy: ”Miksi sanoit noin? Minusta se kuulosti ivallisesta”, on vastaus heti valmiina: ”Itsehän sinä olet ivallinen!” Jos siihen pyytää, ettei ryhdyttäisi syyttelemään, tulee vastaus kivahtaen, niin että kysyjän otsatukka heilahtaa ilmavirran vaikutuksesta: ”Sinähän se tässä olet syyttelemään ruvennut!” Keskustelua on turha enää siitä jatkaa. Harmillista on, että kiusaaja mielestään oli taas oikeassa ja kiusatulle jäi tilanteesta entistä pahempi mieli.

Yhteinen nimittäjä monille kiusaajaa innostaville syille on kateus. Se on ominaisuus, jota huomaamme toisilla olevan vaikka muille jakaa, mutta joka itseltämme puuttuu täysin. Hyväksymme mieluummin sen, että meitä moititaan tyhmiksi, kuin sen, että meitä syytetään kateudesta. Voimme tunnustaa olevamme mustasukkaisia, joskus vihaisia, suuttuneita — jopa raivoissamme, mutta emme koskaan kateellisia.

Seuraavassa joitakin linkkejä (päivitetty 25.2.2006) sivuille, joilla käsitellään kiusaamista:

MITÄ KIUSAAMINEN ON?
Narsistien Uhrien Tuki ry
Tosikertomuksia koulukiusaamisesta
Työpaikkakiusaamiseen tartuttava nopeasti
Kiusaaminen alkaa jo koulussa
Kiusatun reppu on raskas
Kiusaamisen monet keinot
Henkinen väkivalta työelämän ongelmana
Häirintä ja huono kohtelu
Kiusaaminen, herjaaminen, solvaaminen
Ratkaisukeskeinen puuttuminen kiusaamiseen
Koulukiusaaminen
Koulukiusaaminen ja -väkivalta
Työpaikkakiusaaminen
Kiusaajakin kärsii
Mitä voimme tehdä koulukiusaamisen ja väkivallan ehkäisemiseksi?
Kiusatut opettajat
Tunnista kiusaaminen
Vastuu työnantajalla
Möykky ja poru
Koulukiusaaminen
Tietoja fyysisen ja psyykkisen työpaikkaväkivallan laajuudesta
Työpaikkakiusaaminen. Miten ehkäistä?
Tietoarkku: Kiusaaminen
Koulukiusaaminen - fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista väkivaltaa
TYÖPAIKKAKIUSAAMINEN eli HENKINEN VÄKIVALTA
Työterveyslaitos: Työpaikkakiusaaminen
Opettajien kiusaaminen yleistä
Kiusaaminen pitää kitkeä
Miksi kiusaamista ei saada vähenemään?
Kiusaaminen koskettaa kaikkia

Kiusaamisesta vapaa elämä kuuluu perusoikeuksiimme!